11 Huh 2011

Leena Lehtolainen, Minne tytöt kadonneet. Tammi 2010.

Espoolaiset vastaan maahanmuuttajat eli mamut
Leena Lehtolainen, Minne tytöt kadonneet. Tammi 2010.
 
Leena Lehtolaisen uusin Maria Kallio –dekkari kuvaa Espoon poliisia ulkomaalaisasioiden viidakossa. Maahanmuuttajatyttöjä katoaa, yksi löytyy surmattuna. Kun poliisi lähestyy mamu-perheitä, poliisi tarvitsee usein tulkin. Lisäksi mamu-miehet eivät mielellään puhu naispoliisille, ja toisaalta mamu-naisia ei saisi miespoliisi edes lähestyä.
 
Kulttuurierot tulevat vastaan pitkin kirjaa. Tavallaan kyseessä on maahanmuuttajatyttöjen itsenäisyystaistelu, tytöt haluavat poikia enemmän sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Mamu-tyttöjen asema paranee Suomessa, pojat taas saattavat täällä menettää joitain ikiaikaisia etuoikeuksiaan. Suomen poliisi joutuu puolustamaan tyttöjen itsenäisyyttä näiden sukuja vastaan.
 
Rasismia löytyy myös Espoosta. Suomalaiset ja maahanmuuttajat ottavat yhteen, yleensä nuoret miehet. Tytöt tutustuvat suomalaisiin tyttöihin kerhotalossa. Sieltä he saavat hyvinkin nykyaikaisia ajatuksia, he rupeavat luopumaan hunnuistaan ja huiveistaan ja seurustelemaan suomalaisten poikien kanssa. Tämä kaikki on suvulle kauhistus. 
 
Maria Kallio pysyttelee tässä kirjassa enimmäkseen työpaikallaan poliisissa, mikä mielestäni oli hyvä asia. Perhe on taustalla, ja hyvin monena iltana Kallion piti lähteä töihin jopa kesken koti-illan. Muut poliisit ovat tasapuolisesti mukana kuvioissa.
 
Kirjan Afganistan-yhteyttä en oikein tajunnut. Maria Kallio oli ollut kouluttamassa poliiseja Afganistanissa ja tähän kirjaan tunkee Lauri Vala –niminen sotilas ilmeisesti noilta ajoilta. Vala tuntui turhalta tässä kirjassa, ellei sitten Maria Kalliolla pidä koko ajan olla ikään kuin jonkinlainen miesjuttu meneillään, vaikkapa vain ajatuksissa.
 
Mamu-tyttöjen katoamisaihe on tärkeä ja ajankohtainen. Maahanmuutosta pitää keskustella, sen ongelmiin pitää löytää ratkaisuja. Ennakkoluuloja on sekä suomalaisilla että maahanmuuttajilla, mutta tämän kirjan valossa naiset sopeutuvat paremmin, puolin ja toisin. Naiset oppivat kielenkin paremmin. Tämä on hyvä asia, sillä juuri tällaiset naiset kasvattavat tulevat suomalaiset sukupolvet.
 
Ritva Sorvali    

Ritvan dekkariarvostelut: