23 Hei 2010

Tuomas Nyholm, Sinun edestäsi vuodatettu. Teos 2010.

Julkaissut Ritva Sorvali

Nuoret haahuilevat aineissaan Torontossa
Tuomas Nyholm, Sinun edestäsi vuodatettu. Teos 2010.
 

Suomalaisen Tuomas Nyholmin esikoisromaani/esikoisdekkari Sinun edestäsi vuodatettu on sijoitettu Kanadaan, Torontoon. Siellä Nyholm kuvaa erityisesti yhtä taloa, jossa asuu kymmenkunta nuorta ihmistä. Nämä käyttävät mieluusti kaikenlaisia aineita ja ovat ainetokkurassa tämän tästä.
 

Kirjan alussa yksi talon asukas löydetään kuolleena ja toinen puolikuolleena. Poliisi alkaa tutkia tapausta, ja takautumina kuvataan talon aikaisempaa elämää. Päähenkilö Samuel muutti sinne noin vuosi sitten, ja tuota vuotta kirjassa kelataan.
 

Minun oli vaikea päästä mukaan kirjan maailmaan. Kuvatuilla henkilöillä ei aluksi tuntunut olevan muuta merkitystä kuin kuvata miljöötä, heidän sisimpäänsä päästiin vähitellen vasta kirjan lopulla. Aluksi vaikutti siltä, että tässä nyt haahuillaan ilman päämäärää sinne tänne ja tuossa tuoksinassa sattuu myös onnettomuuksia.
 

Kun kuitenkin sitkeästi paarustin kirjaa eteenpäin, alkoi paljastua hurjia sukutarinoita. Ainakin kaksi sukua näytti olevan tapahtumien taustalla, ja molemmista löytyi jos jonkinlaista paheellisuutta, suorastaan rikollisuutta. Sukujen merkitys tapahtumien motivoijana paljastui minulle kuitenkin vasta kirjan lopulla.
 

Ehkä yli 300 sivua on esikoisdekkariksi hieman liikaa. Liikaa se on etenkin silloin, jos lukijaa ei saa napattua vahvaan otteeseensa heti alkumetreillä. En ole aivan vakuuttunut myöskään kirjan uskottavuudesta. Koko lukemisen ajan taustalla kyti ajatus, että jaksanko kiinnostua näistä ihmisistä, mitä minulle kuuluu, mitä näille tapahtuu?
 

Tarinaan liittyy melkoisesti henkilöitä, ja joillakin henkilöillä on myös melko pitkä menneisyys. Eli ison aihenivaskan on esikoiskirjailija kahmaissut käsiteltäväkseen. Yllättävän hyvin nippu pysyi kuitenkin kasassa. Kirjan iso kysymysmerkki on, että onko tämä nippu niin kiinnostava ja uskottava, että yli 300 sivua kannattaa kahlata läpi? Sitkeyttä sen lukeminen ainakin vaatii.
 

Ritva Sorvali

Ritvan dekkariarvostelut: