Andrea Camilleri, Viulun ääni. WS0Y 2007.

Sisilian poliisi kiistelee murhajutun tutkinnasta
Andrea Camilleri, Viulun ääni. WS0Y 2007. 
 

Andrea Camillerin sisilialaiskuvaukset jatkuvat. Viulun äänessä nuori nainen murhataan ja komisario Montalbano löytää ruumiin. Tietysti ensiksi selvitellään uhrin taustat ja yhteydet. Mutta samalla Camillieri kuvaa mielenkiintoisesti Vigátan poliisin työoloja ja työtapoja.
 

Poliisijohdossa tuntuu tärkeintä olevan, kuka määrää ja kuka saa kunnian tutkimusten onnistumisista. Tuloksia pitäisi saada nopeasti, jopa riskeeraamalla ihmishenkiä. Jostain syystä Montalbano ärsyttää taas esimiehiään niin paljon, että nämä päättävät ottaa naisen murhajutun häneltä pois ja tehdä nopean rynnäkön muulla porukalla. Tuossa rynnäkössä kuolee ihminen.
 

Seuraavaksi poliisin suurin huomio menee siihen, miten peitellä rynnäkön epäonnistumista ja tapahtunutta kuolemantuottamusta. Joten jutun poisottaminen Montalbanolta tulee monella tavalla kalliiksi eikä itse tutkimus etene mihinkään suuntaan. Poliisien arvovaltataistelulle tulee hintaa.
 

Juttukiistan aikana Montalbanon oma ryhmä ryhtyy puolustamaan esimiestään ja tekee jopa kirjelmän asiasta. Kun juttu palautetaan Montalbanolle, asiat alkavat sujua. Pienet yksityiskohdat osoittautuvat taas tärkeiksi, henkilöistä löytyy uusia ja yllättäviä puolia, ja niin juttu etenee. Yleensä se asia mikä rupeaa vaivaamaan poliisin mieltä, tuottaa jotain.
 

Montalbanon henkilökohtaista elämää varjostaa kiista adoptiopojasta. Poika on ollut jo puoli vuotta tuttavapariskunnalla hoidossa eikä halua enää lähteä mihinkään. Rimpuile siinä sitten. Lapsi on kokenut kovia jo aikaisemminkin, joten voiko hänet taas riistää kodista, johon hän on kotiutunut? Ei voi.
 

Viulun ääni on mielenkiintoinen kuvaus Sisiliasta. Montalbano arvostaa edelleen hyvää ruokaa ja käy kädestä pitäen kiittämässä kokkia aina kun saa nautinnolliset lautaset tyhjiksi. Hikeä pitää pyyhkiä tämän tästä sekä yöllä että päivällä, mutta onneksi mereen pääsee uimaan.
 

Dekkarin juonen kannalta olisi varmaan ollut parempi, jos murhaaja olisi kulkenut mukana tarinassa enemmän jo aikaisemmin. Nytkin hänestä puhutaan lähes alusta alkaen, mutta selkeämmin hän tulee tarinaan vasta loppupuolella. Myös viuluteema olisi voinut kulkea paremmin mukana pitkin matkaa.
 

Ritva Sorvali     
    

 

Ritvan dekkariarvostelut: