10 Huh 2010

Henning Mankell, Rauhaton mies. Otava 2009.

Mankell saattelee Wallanderin eläkkeelle sukellusveneaiheella
Henning Mankell, Rauhaton mies. Otava 2009.
 

Mankellin luottopoliisi Kurt Wallander on Rauhattomassa miehessä jo kuusikymppinen ja auttamatta vanha. Näin Wallander ainakin itse kokee, näin kirjailija antaa ymmärtää. Wallander unohtuu milloin mihinkin, unohtaa asioita ja rupeaa pelkäämään vanhenemistaan. Onko hän kirjan rauhaton mies? 
 

Wallander on osan kirjan kuvaamaa aikaa lomalla. Silti hän tutkii tarmokkaasti kirjan pääaihetta, von Enken pariskunnan katoamista. Asia kiinnostaa Wallanderia henkilökohtaisesti, sillä kyseessä ovat hänen tyttärensä Lindan appivanhemmat. Von Enken pariskunnan kautta paljastuukin melkoisesti Ruotsin asioita aina 1960-luvulta alkaen. Håkan von Enke on ollut merivoimien upseeri ja ollut mukana muun muassa Ruotsin rannikolla sattuneissa sukellusveneoperaatioissa.
 

Kirjassa puidaan myös vakoiluepäilyjä, jotka varjostavat Enken perhettä. Perheellä on myös henkilökohtaisempi salaisuus, keski-ikäinen vammainen tytär hoitolaitoksessa. Edes aikuinen veli ei ole tiennyt mitään sisarestaan. Kaiken kaikkiaan Enken perheen tunneilmasto näyttää olleen kohtalaisen erikoinen. Molemmat puolisot ovat ilmeisesti vuosikymmeniä epäilleet toisiaan vakoilusta ja kuitenkin esittäneet sekä ulospäin että toisilleen onnellista pariskuntaa.
 

Ruotsin poliisin suurin moka, epäonnistuminen pääministeri Palmen murhan tutkinnassa, nousee taas muutaman kerran esille. Kun tutkitaan vakoilua, sukellusveneisiin suhtautumista ja ruotsalaisten poliitikkojen ja virkamiesten yhteyksiä ei maiden valtiomiehiin, tulee esille kysymys, miten paljon esimerkiksi Palme aikanaan tiesi mistäkin asiasta. Ja vaikka poliisi saisi mitä selville, voiko näitä asioita julkistaa?
 

Kaikessa vanhuudessaan ja unohtelevuudessaan Wallander saa kuitenkin kaikenlaista selville ja tekee tästä selostuksen poliisin johdolle. Mutta voiko poliisi julkistaa sellaisia tietoja, että esimerkiksi armeijan johdossa olisi ollut ulkovaltojen vakoojia? Ja mitä hyötyä tästä julkistamisesta tässä vaiheessa kenellekään olisi? Mankellin kirjassa puhutaan taas kerran isoista asioista. Yksityiset ihmiset ovat kantaneet sisällään isoja vastuita, ja se on lyönyt heihin leimansa.     
 

Mankell hyvästelee tässä kirjassa Wallanderin. Tämä on ostanut itselleen talon ja koiran ja totuttelee eläkeläisen rooliin. Tytär on saanut vauvan, joten isoisän roolikin on valmiina. Wallanderin naiset Mona ja Baiba käyvät kumpikin tavallaan hyvästelemässä tämän, työpaikallakin on tiettyä hyvästijätön tunnelmaa ja kaikki keskeiset henkilöt tässä kirjassa ovat iäkkäitä. Joten todennäköisesti Wallanderista ei tule enää uutta kirjaa.
 

Ritva Sorvali

Ritvan dekkariarvostelut: