7 Elo 2009

Karin Alvtegen, Petos. WSOY 2005.

https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.45665

 

Petos avioliitossa on kuolemaksi
Karin Alvtegen, Petos. WSOY 2005.

Karin Alvtegen kirjoittaa Petoksessa päähänpinttymäihmisestä. Nuori mies Jonas ei saa naisia ihastumaan itseensä vaan joutuu painostamaan, ahdistamaan, pakottamaan. Saadakseen naiset valtaansa hän joutuu menemään äärimmäisyyksiin. Taitavana näyttelijänä Jonas vakuuttaa aidosta rakkaudestaan myös sairaaloiden henkilökunnat.

Jonas näyttää elävän aivan omissa maailmoissaan. Tässäkin Alvtegenin kirjassa kaiken takana on äiti ja Jonaksen lapsuudenperheen henkinen ilmasto. Jonaksen isällä oli rakastajattaria ja isä käytti Jonasta uskottunaan. Kuultuaan asiasta äiti kielsi Jonakselta rakkautensa, äiti kieltäytyi näkemästä tätä. Jonas joutui vanhempiensa välien selvittelijäksi ja tilanteen uhriksi.

Jonaksen isän petos myrkytti Jonaksen kodin, ja äiti kaatoi pettymyksensä poikansa niskaan.
Jonas kokee, että naiset pettävät hänet kun nämä rakastuvat muihin miehiin. Naiset ovat kuin Jonaksen äiti, kieltävät tältä rakkautensa. 

Kirjan toinen tarina kertoo Evan ja Henrikin avioliitosta ja siinä tehtävästä petoksesta. Alvtegen kuva läheltä keski-ikäisen pariskunnan etääntymistä, toinen tuntuu vähitellen aivan vieraalta ihmiseltä. Henrik ei vastaa millään lailla Evan kosiskeluvihjeisiin vaan pakenee työhuoneeseensa tai television ääreen. Lapsen aikana voidaan puhua lapsen kautta. 

Tarhan tädin osuus tuntuu kuitenkin uskomattomalta, voiko järkevä nainen tällä tavalla riskeerata työpaikkansa? Petos on kuitenkin erittäin moraalinen kirja. Henkilöt saavat teoistaan suorastaan kohtuuttoman kovan rangaistuksen.

Alvtegen tuntuu sanovan, että minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Kaikilla teoilla on seurauksensa, kaikki johtuu jostakin. Ihmisiä ei voi käyttää hyväkseen ilman että siitä seuraa jotain.

Ritva Sorvali

Ritvan dekkariarvostelut: