22 Tou 2008

Ritva Sarkola, Vaarallinen varjostaja. Myllylahti Oy 2008

Julkaissut Ritva Sorvali

Naapurukset tukevat toisiaan Sarkolan kirjassa

Ritva Sarkolan uusin dekkari sijoittuu Helsinkiin ja osin lehtimaailmaan. Kirjan päähenkilö Helena Suikkari on Lähiuutisten päätoimittaja. Suikkarin lisäksi mieleen jäävät tämän naapuri Ossi Pehko, Lemu ja muutama poliisi.

Vaikka kirjassa tapahtuu kaksikin murhaa, kaikkein kiinnostavinta oli Helena Suikkarin pysyminen kuivilla alkoholista. Sattuneet kuolemantapaukset järkyttävät häntä sen verran, että alamäki alkaa. En muista vähään aikaan lukeneeni näin uskottavan tuntuista alkoholistin kuvausta. Kuvauksen perusteella kyseessä on todellakin vakava sairaus, josta ei yksin ainakaan helpolla pääse irti.

Niinpä liikuttavin ja samalla vaikuttavin osa kirjasta eletään, kun naapuri Ossi Pehko koputtelee aamuyöstä Helenan oven takana. Pehkolla on nimen mukaisesti joka suuntaan sojottava säkkäräinen punainen tukka ja samanlainen tiukkaan kihartuva parta. Pehko-nimi kertautuu vielä Pehkon talon tontilla, jonka siivottomassa heinikossa kuljeskelee jos jonkinlaista puliukkoa tai kassialmaa.

Vaikka Pehko ulospäin näyttää räjähtäneeltä, hänen sisäinen elämänsä on ehyt. Hän on lujassa uskossa. Pehkolla on rikollinen menneisyys, mutta tätä nykyä hän on ensinnäkin raivoraitis ja saarnaa uskoa etenkin laitapuolen kulkijoille. Kun Pehko aikaisemmin oli myynyt tabuja ja viinaa, nyt hän tarjoilee sananrieskaa sekä teetä ja myyntipäivän ohittanutta ranskanleipää.

Toinen mielenkiintoinen tyyppi on Lemu. Nimensä mukaisesti tämä lemuaa niin vahvasti, että poliisit avaavat ikkunan jo ennen Lemun tuloa kuulusteluun ja joutuvat tuulettamaan vähintään viikon tämän käynnin jälkeen. Pehko ja Lemu ovat Vaarallinen varjostaja –kirjan valopilkkuja.

Itse kuolemantapausten/murhien tutkiminen jää vähemmälle. Helena Suikkarilla on täysi tekeminen omissa ongelmissaan, joten hän keskittyy niihin. Poliisit hääräävät taustalla, mutta keskiössä on Helena omassa pimeässä talossaan, jossa hoitajaystävä Pehko yrittää vetää häntä takaisin ihmisten ilmoille.

Tämä kirja ei siis kerro niinkään murhatutkinnasta vaan enemmän siitä, miten kovia kokeneet naapurit voivat tukea toisiaan. Ehkä Ritva Sarkola vielä joskus kirjoittaa dekkarin, jonka keskiössä on alkoholisti, jossa rikoksen motiivi jollain lailla liittyy tähän aiheeseen.

Ritvan dekkariarvostelut: