14 Tou 2008

Risto Juhani, Hotellikuolema. Like 2004

Pikkukaupungin piiri pieni pyörii

Risto Juhanin ”Hotellikuolema” on mielenkiintoinen kotimainen dekkari. Kirjan päähenkilö on keski-ikäinen komisario Paavo Iisakki Pesonen, joka kuljeskelee pitkin kaupunkia ja tällä tavalla yrittää ymmärtää tapahtunutta. Paavo Iisakin tutkinta onkin eräänlaista ihmisten ja tilanteiden aistimista.

Paavo Iisakin tyyli muistuttaa Simenonin Maigretin tapaa tutkia rikoksia. Myös Paavon vaimo Tyyne muistuttaa Maigretin vaimoa, joka odottaa miestään kotona ruoka lämpimänä. Tosin Tyyne alkaa kyllästyä rooliinsa ja esittää Paavolle menevänsä koulutukseen ja hankkivansa itselleen uuden ammatin.

Paavo vaikuttaa mieheltä, joka ei kestä kovin suuria järkytyksiä yksityiselämässään. Jo vaimon uhkaus töihin menemisestä saa miehen tolaltaan. Mutta aikansa asiaa maisteltuaan ja muiden mielipiteitä kuulosteltuaan Paavo alkaa tottua tilanteeseen. Jopa vaimon uhkaus tukanvärjäyksestä ja nimenmuutoksesta alkavat tuntua suorastaan mukavilta.

Kaikki tuntevat toisensa

Hotellimurha on sijoitettu pikkukaupungin hotelliin. Siellä perjantai-illan tuoksinassa murhataan hotellinjohtaja. Kun tapausta selvitellään, niin koko kaupunki tulee pengottua läpi. Hotellinjohtaja vaimoineen on ollut monessa mukana.

Rikoksista epäillyt paljastavat mielellään, ketkä kaikki ovat heidän ilmaisia viinojaan juoneet. Siellä on ollut jos jonkinlaista johtajaa ja harhaanjohtajaa hirviporukoissa ja golfviheriöillä. Ja ilman leijonaveljien apua olisi yhden jos toisenkin virkaura saattanut jumittua alkumetreillä.

Mielestäni Risto Juhani antaa kuvaamastaan pikkukaupungista hyvin monipuolisen kuvan. Pinnan alla kuohuu eikä kaikki ole suinkaan niin siloista kuin miltä näyttää. Vahvemmat käyttävät heikompia hyväkseen, kaikki eivät kestä ilmitulemisen häpeää. Tulee sääli heikkoa ihmistä.

Poliisilaitoksella kateutta ja kilpailua

Kuten monissa muissakin kotimaisissa dekkareissa myös Risto Juhanilla poliisilaitos on eräänlainen kateuden ja kilpailun tyyssija. Kilpaillaan siitä kuka saa minkäkin jutun tutkittavakseen. Laitoksen pomo ei oikein malta odottaa Paavo Iisakin hitaanoloista tunnustelevaa tutkintatapaa. Tuloksia pitäisi saada ja nopeasti.

Pahalta tuntui tutkintavastuun luovuttaminen kesken kaiken uudelle ulkopuoliselle tutkijalle. Kuinka tämäntapainen johtaminen voi lyödä leiville missään yhteisössä? Tutkijoidenhan on elettävä yhdessä vielä kyseisen jutun jälkeenkin. Ainakaan keskinäinen luottamus ei voi olla kovin korkealla kuvatun tapauksen jälkeen.

Kaiken kaikkiaan koin Hotellimurhan antoisana lukukokemuksena. Aluksi oli ehkä hieman vaikea päästä sisälle tarinaan, mutta heti kun se alkoi vetää, niin kirjaa ei olisi malttanut jättää kädestään. Loppu oli monella tavalla ajatuksia herättävä.

Ritvan dekkariarvostelut: