12 Tou 2008

Sakari Vainikka, Sardes. Pilot 2005

Julkaissut Ritva Sorvali

Papin vaimon suvun karmea salaisuus

Sakari Vainikka kertoo Sardes-kirjassaan papista, joka ajautuu rikoksen poluille. Vaimo on ottanut avioeron ja Johan-pappi totuttelee yksin oloon. Vaimon taustasta paljastuu monenlaista, ehkä liiankin monenlaista näin pienen kirjan aineistoksi, mutta Vainikka kirjoittaa tästä kaikesta kiinnostavasti.

Kun päähenkilö on pappi, kirjassa tietenkin pohditaan ihmisen osaa ja ongelmia. Papin rooli vaatii tietynlaista roolia, tietynlaista elämää, mutta toisaalta papin rooli on myös vapauttava.

Kirjassa puhutaan Jumalan olemuksesta, Jumalan heikkoudesta, Jumalan elämisestä nimenomaan heikoissa ihmisissä. Jumalalla ei ole muuta valtaa kuin antaa anteeksi. Anteeksi voi antaa vain se, jolle on tehty vääryyttä. Jeesukselle tehtiin vääryyttä, monille heikoille ihmisille on tehty vääryyttä. Nämä kaikki heikot voivat antaa anteeksi. Jos pystyy antamaan anteeksi, on lähellä jumaluutta.

Vainikka puhuu sielun ja ruumiin tappamisesta. Ruumiin tappamisen pystyy jotenkin antamaan anteeksi, mutta sielun tappamista ei. Esimerkiksi lapsen hyväksikäyttäminen on sellaista vääryyttä, mitä Jumalakaan ei pysty antamaan anteeksi.

Asioita katsellaan papin näkökulmasta. Lukija kulkee papin mukana ja tietää mitä on tapahtunut. Komisario Mikael Koski yrittää päästä papin ajatuksiin ja oivaltaa mitä ihan oikeasti on tapahtunut ja erityisesti miksi. Sakari Vainikka lähestyy rikosta nimenomaan psykologisesta näkökulmasta. Pääkysymys on, miksi näin tapahtui?

Ritvan dekkariarvostelut: