Paul-Erik Haataja, Urakan loppu. Tammi 2005

Haatajalla liikaa henkilöitä

Haatajan viimeisimmässä kirjassa on sekava joukko ihmisiä, jotka eivät välttämättä liity millään lailla toisiinsa. Komisarioi Tammelin on jäämässä eläkkeelle, joten Haatajan vanha tuttu poliisijoukkio on hajoamassa.

Enimmäkseen liikutaan Helsingin lähiöissä ja Vantaan puolellakin. Oikeastaan juttujen selvittämisen yhdeksi ongelmaksi nouseekin se, että poliisien valtuudet loppuvat kuntarajalla. Jos jokin talo on Vantaan puolella, niin Helsingin poliisilla ei oikein ole sinne asiaa tai päinvastoin.

Pääjuttuna lienee ikääntyneen urakoitsijan murha. Tätä tutkitaan ja törmätään puolirikollisiin veljeksiin ja melkoiseen määrään nuoria, jotka asuvat reuna-alueiden autiotaloja. Nuorten ”asuntokeinottelut” jäävät selvittämättä. Täysin irrallisena koin Jusa-nimisen nuorukaisen roolin ja tämän jatkuvasti saamat kolhut.

Nuoripari Soini kaksostyttärineen jää jatkamaan epämääräistä elämäänsä, vai jääkö?  Isovanhemmat yrittävät huolehtia tytöistä silloin kun äidillä ja isällä on tärkeämpää tekemistä. Nuorten elämästä saa kaiken kaikkiaan holtittoman kuvan.

Oliko nyt niin, että kirjassa on liikaa henkilöitä ja liikaa erilaisia vyyhtejä, joten kaikki jäivät ikään kuin kasvottomiksi. Sama se miten heille kävi. Heidän kohtaloistaan ei jaksanut kiinnostua, kuten tuntemattomien kohtalosta ei yleensä kiinnostu.

Ritvan dekkariarvostelut: