11 Tou 2008

Matti Rönkä, Isä, poika ja paha henki. Gummerus 2007

Julkaissut Ritva Sorvali

Matti Rönkä edelleen harmaalla alueella

 

Matti Röngän neljäs dekkari kuvaa edelleen Viktor Kärppää ja hänen ympärillään pyörivää puolirikollista touhua. Kärppä on tosin avioitunut, vaimo ja pieni tytär odottavat isää kotiin. Vaimo yrittää katsella asioita läpi sormien ja Viktor yrittää kertoa niin vähän kuin suinkin.

 

Suomalaisten lisäksi Röngän dekkarissa seikkailee jälleen karjalaisia, venäläisiä ja virolaisia. Joillakin toimijoilla on hyvinkin isot rahat liossa ja otteet sen mukaiset. Mutta voiko kukaan julistautua täysin puhtaaksi pulmuseksi? Miten voimme taata sen, että emme tue rikollista ja puolirikollista toimintaa? Näin tuntuu Rönkä kyselevän?

 

Kun Rönkä asettaa päähenkilönsä ikään kuin harmaalle alueelle, hän pakottaa lukijankin ottamaan kantaa laillisuuden ja laittomuuden rajanvetoon. On laitonta ottaa töihin laittomasti maahan tulleita, mutta onko laillista jättää nämä ihmiset heitteille?

 

Miten esimerkiksi Viktor Kärpän on toimittava, kun sukulaisia ja puolisukulaisia tunkee rajan yli Karjalasta? Viktorilla on yritys, johon hän voi palkata työntekijöitä, mutta millä ehdoilla? Onko Suomessa kahdet työmarkkinat, lailliset ja laittomat? Laillinen bisnes ei kannata, mutta laiton kannattaa.

 

Viktor Kärppä pyristelee eroon menneisyydestään. Hän taistelee oikeudestaan olla yrittäjä Suomessa, saada rakennuslupia kuten muutkin hakijat. Saadakseen suojan suomalaiselta poliisilta, hän joutuu silloin tällöin paljastamaan jonkin kovan luokan toimijan. Niinpä hän ei tiedä minkä pusikon takana vaanii kuolema.

 

Viktor elää vaarallista elämää. Niin vaarallista, että hänen puolestaan pelkää. Mutta turhan kovan kohtalon oli Rönkä kehitellyt Viktorin karjalaiselle sukulaismiehelle, joka tuli siirtotyöläiseksi Suomeen. Näin siitäkin huolimatta, vaikka tarina olisi kuinka tosi.

 

Matti Rönkä kirjoittaa karuista asioista. Hänen kirjoissaan ei ole hempeilyä vaan niiden sankarit ovat koko ajan vaarassa. Kun laskee Röngän kirjan käsistään, huomaa kuinka onnekas onkaan, kun voi suhteellisen turvallisin mielin vaeltaa lähipiirissään.

 

Ritva Sorvali

 

 

 

Ritvan dekkariarvostelut: